Kaupunginhallitus, kokous 30.9.2019

Lataa  Kuuntele 

§ 414 Sara Hildénin taidemuseon sijoittaminen Finlaysonin alueelle 

TRE:5101/10.00.02/2019

Valmistelija

  • Rantanen Teppo, Johtaja
  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044,  ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön 10.1.1975 allekirjoittamalla sopimuksella perustettu kaupungin omistama ja ylläpitämä museo, jonka tehtävänä on pitää esillä ja hoitaa Sara Hildénin säätiön omistamaa modernin taiteen kokoelmaa. Sara Hildénin taidemuseon tehtävänä on esitellä Sara Hildénin säätiön nyky- ja modernintaiteen kokoelmaa sekä järjestää vaihtuvia näyttelyitä kansainvälisestä ja suomalaisesta taiteesta. Sara Hildénin säätiön ja kaupungin välisellä sopimuksella kokoelma talletettiin Tampereelle ja sille rakennettiin Särkänniemeen museorakennus, joka yhdessä säätiön kokoelman kanssa sai nimekseen Sara Hildénin taidemuseo. Museorakennus valmistui vuonna 1979.

Museotoiminnan käynnistyessä Särkänniemessä Sara Hildénin säätiön kokoelmien koko oli noin 2.500 teosta. Säätiön kokoelma on kasvanut vuosittaisten, huomattavien kartuttamisten ansiosta. Kokoelmassa on 5.000 teosta sekä noin 3.000 teosta käsittävä graafikko Pentti Kaskipuron testamenttilahjoituskokoelma. Osa Sara Hildénin säätiön kokoelmasta on varastoitu vuonna 2012 valmistuneen museoiden kokoelmakeskuksen tiloihin.

Museon nykytilojen haasteena on niiden rajallisuus. Sara Hildénin taidemuseon nykytilojen kerrosala on noin 2.455 m2, joista näyttelykäytössä on noin 1.300 m2. Nykyiset tilat ovat riittämättömät samanaikaiseen Sara Hildénin säätiön kokoelman esillä pitämiseen ja vaihtuvaan näyttelytoimintaan. Tilat ovat myös sijainniltaan haasteelliset merkittävän näyttelytoiminnan järjestämiseen. Osa näyttelytiloista on ollut vuosia varastokäytössä. Sara Hildénin säätiön tavoitteena on pitää kasvavia kokoelmia nykyistä enemmän esillä. Vuosien aikana on käyty useita neuvotteluavauksia museon laajentamiseksi siten, että samanaikaisesti voitaisiin järjestää sekä omien kokoelmien näyttelyitä että vaihtuvia näyttelyitä. Rakennukselle on tehty joitakin toiminnallisia ja taloteknisiä parannuksia, mutta se ei vielä täysin täytä teknisesti ja olosuhteiltaan nykyiselle toiminnalle asetettuja vaatimuksia.

Pormestari Timo P. Nieminen asetti työryhmän selvittämään taidemuseoiden tilaratkaisuja 31.5.2011. Työryhmän toimeksiantona oli selvittää taidemuseoiden tilatarpeet ja tehdä ehdotus tilakysymysten ratkaisuksi. Työryhmän ehdotuksessa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja sekä arvioitiin niiden taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Työryhmän raportti valmistui 18.12.2012, ja siinä esitettiin ensisijaisesti Onkiniemen alueen kehittämistä Sara Hildénin taidemuseota laajentamalla ja rakentamalla alueelle Tampereen taidemuseolle uudisrakennus (työryhmän vaihtoehto A). Sara Hildénin säätiö jätti raporttiin eriävän mielipiteen, jossa säätiö esitti, että ns. Pyhäjärvi-vaihtoehto (uudisrakennus Sara Hildénin taidemuseolle Ratinanniemeen tai Eteläpuistoon) olisi parempi. Taidemuseoiden tilaratkaisuja selvittäneen työryhmän loppuraportin toimenpiteitä ei ole käsitelty poliittisessa päätöksenteossa.

Kaupunki on erillisratkaisuin luopunut Tampereen taidemuseon näyttelytilana toimineesta TR1-taidehallista vuonna 2015. Muumimuseo avautui kesällä 2017 Tampere-talon yhteyteen toteutetuissa uusissa tiloissa.

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2017 Tampereen taidemuseon laajentamisen suunnittelusta sekä Pyynikintorin ja museota ympäröivän alueen kehittämisestä ja täydentämisestä yksivaiheisen yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa tuli myös tutkia taidemuseon tilallisia lähtökohtia ja kohottaa museon vetovoimaa ja tunnettuutta vaikuttavan arkkitehtuurin kautta. Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Tavoitteena on kohentaa torin yleisilme ja järjestää uudelleen torialueiden toiminnat. Alueen paikoitus on tarkoitus järjestää torin alle. Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike- ja toimistotilaa. Tavoitteena oli tutkia, mikä on sopiva määrä uudisrakentamista siten, että alue on kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Tavoitteena oli mahdollisimman kustannusneutraali ratkaisu. Museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Kilpailulla haettiin kokonaisuutena kaupunkirakenteellisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnioittavaa, korkeatasoista ja vaikuttavaa arkkitehtuuria sekä kaupunkitilaa, jossa myös liikenteelliset ja tekniset tekijät on huomioitu ja ratkaistu ansiokkaasti. Kilpailun voitti ehdotus ”Siilo”, joka on lähtökohtana Pyynikintorin ja Tampereen taidemuseon alueen kaavoituksessa vuonna 2019.

Tampereen kaupunki on selvittänyt eri tilavaihtoehtoja Sara Hildénin taidemuseolle, joka sijaitsee nykyisin Särkänniemen taidemuseoksi rakennetussa rakennuksessa. Taidemuseorakennuksen huono kunto edellyttää perusparannusta. Taidemuseon lisätilan tarvetta varten on selvitetty nykyisen rakennuksen laajennusmahdollisuutta käynnissä olevassa Onkiniemen-Särkänniemen asemakaavassa. Samanaikaisesti on selvitetty muita sijoittumisvaihtoehtoja taidemuseolle. Työeläkeyhtiö Varma  ja Sara Hildénin säätiö ovat ilmaisseet halukkuutensa uuden taidemuseorakennuksen kehittämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa. Uudeksi sijaintipaikaksi on esitetty Finlaysonin aluetta, jonka maa-alueen omistavat Tampereen kaupunki ja työeläkeyhtiö Varma. Sara Hildénin taidemuseon sijoittuminen Finlaysonin alueelle kehittäisi Tampereen läntisen keskustan elinvoimaisuutta sekä tukisi myös työeläkeyhtiö Varman tavoitteita vahvistaa Finlaysonin alueelle jo muodostuneen kulttuuritoimintojen, vapaa-ajan ja työpaikkojen keskittymän vetovoimaa. Sara Hildénin taidemuseon osalta uusi rakennus ja keskeinen sijainti varmistaisivat toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat museotoiminnalle sekä parantaisi edellytyksiä kansainvälisten näyttelyiden järjestämiselle ja kävijämäärän kasvattamiselle jatkossakin. Vanhasta museorakennuksesta luovuttaisiin uuden valmistuessa.

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyissä vierailee vuosittain 40.000 - 100.000 kaupunkilaista ja matkailijaa näyttelytoiminnasta riippuen. Sijaintiratkaisu muodostaisi kaivatun toiminnallisen linkin ydinkeskustan ja Särkänniemen välille ja erittäin kiinnostavan vierailukohteen Tammerkosken rantareittien tuntumaan. Sijaintiratkaisu tukee Tammerkosken lännen puoleisen ydinkeskustan kehittymistä ja profiloitumista monipuolisena korkeatasoisen kulttuuripalvelujen keskittymänä. Sijaintiratkaisu tukee Tampereen hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Taidemuseon kehittäminen edellyttää alueen maankäytön suunnittelua ja taidemuseon mahdollistavaa asemakaavaa. Sijainnin erityisluonteen ja museon kansainvälisen julkisuusarvon vuoksi on tarkoituksenmukaista järjestää asemakaavatyön pohjaksi kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka tulosten pohjalta uusi asemakaava laadittaisiin ja taidemuseorakennus toteutettaisiin. Toteutusta varten kaupunki, työeläkeyhtiö Varma ja Sara Hildénin säätiö perustaisivat keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön, joka toteuttaisi museorakennuksen. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi museon tilat Tampereen kaupungille pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Sara Hildénin taidemuseon käyttöön.

Valmistelun seuraavassa vaiheessa käynnistetään alueen arkkitehtuurikilpailun valmistelu asemakaavatyön pohjaksi ja laaditaan maankäytön kehittämisen yhteistyösopimus kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Maankäytön kehittämisen tilannekatsaus Sara Hildénin taidemuseon sijoittamiseksi Finlaysonin alueelle merkitään tiedoksi.

Sara Hildénin taidemuseon tilahankintaperiaatteet ja maankäytön kehittämissuunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Irja Tulonen ilmoitti olevansa esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 5) kohdan perusteella ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Ilkka Sasi saapui kokoukseen keskustelun aikana.

Tiedoksi

Teppo Rantanen, Taru Kuosmanen, Virpi Ekholm, Lauri Savisaari, Arto Vuojolainen, Jukka Männikkö, Taru Hurme, Elina Karppinen, Ilkka Syrjänen (Sara Hildenin säätiö), Heli Toukoniemi, sisäinen tarkastus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)